Ensimmäinen viikko eläinkoekurssilla on nyt takana ja aivot käyvät vieläkin ylikierroksilla. Meillä oli aivan mahtavat luennoitsijat jotka todella saivat minut ja varmasti kaikki muutkin oikeasti ajattelemaan ja kysenalaistamaan asioita. Todella hyvät ja innostavat luennoitsijat ovat todellinen aarre ja siis harmillisen harvinaisia. Uutta asiaa tuli viikon aikana niin paljon ettei sitä millään ole ehtínyt kaikkea sulattamaan eikä edes kunnolla pureskelemaan. Pääasia kuitenkin on, että suuri tietomäärä ja uudet osittain vaikeatkin asiat eivät lamauttaneet vaan päinvastoin sytyttivät kipinän opiskelemaan lisää ja ottamaan asioista selvää. Ne saivat minut myöskin taas muistamaan kuinka paljon oikeasti rakastan uuden oppimista ja tieteentekoa.
Välillä yliopisto opinnoissa voi iskeä masentavia kausia kun tuntuu ettei jää aikaa millekkän muulle, ja alkaa kyseenalaistamaan omia päätöksiään ja tulevaisuuden haaveitaan, tai kyseenalaistamaan omia taitojaan ja rahkeitaan valitsemalleen uralleen. Jotkut päätyvät vaihtamaan alaa tai pitämään välivuoden ja miettimään asioita uudelleen. Tietty on ihmisiä, joilla on vahva kuva siitä mitä haluaa ja jotka eivät ikinä kyseenalaista valintojaan. Onnittelen niitä, jotka jo nuorina ovat löytäneet kutsumuksensa, sillä useimmilla sen löytäminen vie aikaa. Minä olen sen viimein monien mutkien kautta löytänyt biologiasta. Lisäksi yliopisto opinnoissa pitäisi muistaa aina se, että ne ovat vasta ponnistuslauta loppuelämällesi. Jollakin kurssilla voi olla hankalia ja välinpitämättömiltä tuntuvia opettajia, ja joskus opiskeltava asia voi tuntua tylsältä ja turhalta. Pitää muistaa, että proffat ja lehtorit ovat hekin vain ihmisiä joista tuskin jokaiselle opetustyö on kutsumustyötä. Ja vaikka varsinkin ensimmäisten vuosien opinnot voivat joskus tuntua liian helpoilta ja turhauttavilta, niin tärkeää on kuitenkin muodostaa vahva pohja, jonka päälle voi sitten myöhemmin rakentaa lisää. Ulkoa osaaminen ei myöskään ole sama asia kuin asian ymmärtäminen, joka on ehdoton edellytys kyvylle soveltaa kyseistä tietoa. Onneksi myös niitä elämää muuttavia tai ihan vaan innostaviakin luennoitsijoita on, kuten myös kursseja, joilla pyytämättäkin panostaa kaikkensa ja sitten vielä vähän lisää, koska asia on niin mielenkiintoinen (tai opettaja niin mukava, mikä todellakin voi vaikuttaa motivaatioon).
Yliopisto opinnot ovatkin varmasti helpompia, ja usko omiin urahaaveisiisi pysyy vahvempana jos suhtaudut opintoihisi jo alusta asti realistisesti. Epäonnistumisia tulee varmasti jossain vaiheessa, ainakin joku/jotkut opettajistasi ja kursseistasi eivät täytä odotuksiasi ja välillä voit joutua karsimaan sosiaalista elämääsi opintojen takia. Puhumattakaan taloudellisista vaikeuksista. Mutta jos oikeasti olet unelmiesi alkutaipaleella, tulee se kaikki olemaan sen arvoista, ja lisää voimia saa aina niistä onnistumisen hetkistä kun kova työ palkitaan hyvillä tuloksilla tai kun tapaat ihmisiä, jotka innostavat sinua ja jotka saattavat jopa muuttaa maailmankuvaasi. Itsensä kouluttamisesta ja sivistyksen lisäämisestä tulee varmasti aina olemaan hyötyä tavalla tai toisella, oli se sitten konkreettisesti työpaikan saaminen tai vain kattavamman maailmankuvan syntyminen ja asioiden parempi ymmärtäminen, mitkä ovat jo itsessään mielestäni tavoittelemisen arvoisia asioita. Näillä eväillä haluaisin varustaa kaikki uudet opiskelijat ja toivottaa onnea ja menestystä tuleville vuosille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti