Kuulumisia

Tällä viikolla pääsin ensimmäistä kertaa käyttämään pyyhkäisyelektronimikroskooppia EM-kurssillamme. Katselimme itse valmistamiamme näytteitä hiiren ohutsuolesta, sekä banaanikärpäsiä ja hirvikärpäsiä. Näytteiden katsominen oli jälleen uusi vaikuttava kokemus, ja olisin voinut jäädä tarkastelemaan näytteitä koko päiväksi, tai useammaksikin. Näytteistä löytyi koko ajan uusia mielenkiintoisia yksityiskohtia, esimerkiksi banaanikärpäsiltä löysimme jonkinlaisia punkinnäköisiä loisia, joiden anatomian yksityiskohtia yritimme sitten selvittää. Myös ohutsuolinäytteitä oli mielenkiintoista katsella. Myöhemmin kurssilla katselemme muitakin elinnäytteitä hiirestä ja myös soluviljelmiä läpäisyelektronimikroskoopilla. Liitin tämän jutun loppuun mallikuvaksi wikipediasta pyyhkäisyelektronimikroskooppikuvan, jotta niitä tuntemattomatkin saisivat käsityksen kyseisen tekniikan tarkkuudesta pintarakenteiden tarkastelussa.

Tämän EM-kurssin jälkeen minulla on jäljellä vielä kemialliset menetelmät biologiassa- labrakurssi, jota odotan myös mielenkiinnolla. Viimeinen luentokurssini loppuu ensi viikolla oppilaiden pitämiin seminaareihin ja sitä seuraavan viikon tenttiin. Itse pidän esitelmän Baculoviruksesta, jota on käytetty mm. geeniterapian tutkimuksissa vektorina, ja myös tiettyjen tuholaishyönteisten torjuntaan monissa maissa. Varsinaiset kurssini ovat siis näillä suunnitelmilla suoritettu huhtikuun loppuun mennessä. Eniten tässä vaiheessa harmittaa se, ettei ole ehtinyt opiskelemaan kaikkea mitä olisi halunnut. Olisin mielelläni opiskellut myös fysiikkaa ja evoltuutiobiologiaa, parantanut venäjän kielen taitojani, ja ehkä opiskellut ranskaakin lisää, ja kemiastakin olisi voinut tehdä kandin opinnot loppuun. Joskus olen ajatellut että jos voittaisin lotossa voisin käyttää vielä useammankin vuoden lisää opiskelemiseen ;). Tosin kyllähän sitä voi harrastuksenakin lukea, kuten olen tehnytkin, mutta valitettavasti aika on rajallista ja elämässä muitakin aikaa vieviä tärkeitä asioita, joten kaikkea haluamaansa ei millään ehdi tekemään ja kokemaan. Ehkä sitten eläkkeellä...Eli te, jotka olette samalla tavalla kiinnostuneet kaikista luonnontieteistä, ettekä välttämättä vielä osaa päättää mitä haluaisitte lukea yliopistossa, voitte lakata stressaamatta mahdottoman suurelta tuntuvasta päätöksestä. Kun on kerran päässyt yliopistoon sisään, ei suuntautumisen/pääaineen vaihtaminen ole mahdotonta. Ja luonnontieteissä oppiaineet tukevat hyvin toisiaan, joten mikään ei mene hukkaan. Ja tietysti voitte valita poikkitieteellisen nanotieteiden koulutusohjelman, jossa yhdistetään molekyylibiologiaa, fysiikkaa ja kemiaa. Lisää luonnontieteellisen alan opppiaineista Jyväskylän yliopistossa löytyy täältä: https://www.jyu.fi/hae/tutkinnot/#mltk . Jos aiot hakea tänä keväänä yliopistoon, eivätkä suunnitelmasi ole vielä täysin selvät, kannattaa jo selailla noita yliopiston sivuja ja tutustua eri vaihtoehtoihin ja niiden sisäänpääsyvaatimuksiin. Minulle voi myös pistää viestiä ja kysymyksiä facebooksivuni kautta.

SEM-kuva siitepölyhiukkasista (wikipedia)

Paluu arkeen

Joululoma meni jälleen kerran nopeasti, mutta tällä kertaa sain kunnolla levättyä ja ladattua akkujani kevättä varten. Yleensä olen aina joululomalla lukenut jonkun kirjatentin tammikuun yleiseen tenttipäivään, mutta tällä kertaa päätin pitää lomani koskematta koulukirjoihin. Ehdin kuitenkin lukea useita mielenkiintoisia artikkeleita omien labratöitteni aiheista, ja vähän jo tutustuttua ensi kesän työharjoittelun aihepiiriinkin. Lisäksi luin aivan mahtavan, Hanna Kokon ja Katja Bargumin kirjoittaman evoluutiobiologian kirjan, "Kutistuva turska ja muita evoluution ihmeitä". Kirja oli erittäin yleistajuinen, aiheissaan laaja-alainen, ja sopivasti huumorilla maustettu. Suosittelen kaikille, ja itselleni ostan ihan omaksenikin jahka sitä saa taas kirjakaupasta. 

Lomalla ehdin myös kokeilla valmistaa Beef Wellingtonia, tuota Gordon Ramsayn bravuuriannosta, jossa häränfilee paistetaan sienien kanssa taikinakuoreen käärittynä. Äidin pakkasesta löytyi sopivasti pieni peuranfilee ja kanttarelleja, joista sain sovellettua erittäin maistuvan version. Tein myös edellisenä jouluna ensimmäisen kerran kokeilemaani tahmakakkua, jonka bongasin Sikke Sumarin kokkiohjelmasta. Tästä kakusta on tulossa meidän perheessä uusi perinne joulun jälkiruoaksi, tosin se aina katoaa harmillisen nopeasti jääkaapista. Lomalla tuli siis taas herkuteltua vähän turhankin paljon, joten ihan hyvillä mielin palaan taas arkipäivien kiireisiin aikatauluihin ja samalla tarkempaan ruokavalioon. 

Mitään uudenvuoden lupauksia en tehnyt, mutta aion jatkaa jo viime vuonna aloittamaani itsekurin harjoittamista tietyissä asioissa. Edessä pian häämöttävä valmistuminen on saanut mielen muutenkin hieman vakavoitumaan, ja ehkä olen aikuistunutkin lisää viimeisen parin vuoden aikana. Näin uuden vuoden alussa oloni on innostunut ja toiveikas tulevaan suhteen, mutta samalla hieman pelkään miten valmistumisen jälkeen seuraava elämänvaihe lähtee käyntiin. Toisaalta haluan uskoa, että kova työ palkitaan, ja että oikealla asenteella ja innostuksella aukee monia ovia. Toivotan siis vielä kerran kaikille onnea ja menestystä uudelle vuodelle, samalla toivoen sitä itsellenikin :).