Kansainvälisyys. Tuo sana ei vielä lukiossa omannut juuri minkäänlaista käytännön merkitystä arkielämässäni. Osallistuin ystäväkoulu vierailulle Ruotsiin, ja olin mukana Pietarin matkalla toisen venäjää opiskelevan tytön kanssa, mutta nämäkin visiitit olivat luonteeltaan lomamatkan kaltaisia. Yhtenä vuonna lukiossamme oli vaihto-opiskelija jota haastattelin koulun lehteen, mutta siihen se vuorovaikutus sitten jäikin. Yliopistossa kansainvälisyys on läsnä opiskelijan elämässä heti ensimmäisestä opintovuodesta alkaen. Lähes kaikki oppikirjat ovat englanniksi, kursseilla on usein mukana vaihtareita, ja osa luennoitsijoistakin on kotoisin Suomen ulkopuolelta. Kolmannen vuoden keväälle on opintosuunnitelmiin usein jätetty tilaa suorittaa esimerkiksi muutaman kuukauden vaihto-opiskelu ulkomaisessa yliopistossa. Jyväskylän yliopistolla onkin monia kahdenkeskisiä sopimuksia yliopistojen kanssa ympäri maailmaa, ja lisäksi erilaisten vaihto-ohjelmien, esimerkiksi Nordplussan tai Erasmuksen (lisää tietoa: https://www.jyu.fi/hallintokeskus/koulutuspalvelut/intl/opiskelijalle), kautta voi hakeutua vaihtoon. Itse neuvottelin työharjoittelupaikan Ghentin yliopistosta, jonne lähden ensi kesäksi työskentelemään parissa tutkimusprojektissa. Ja mikäli ajatus maailmalle lähdöstä ahdistaa, niin kansaivälistyä voi toki täälläkin, esimerkiksi hakeutumalla yhteen monista kansainvälisistä maisteri ohjelmistamme, joihin by the way, haku ensi vuonna alkaviin opintoihin alkaa 21.11.2011! (Lisää tietoa: https://www.jyu.fi/en/studywithus tsekkaa esim. poikkitieteellinen Master's Program in Nanoscience). Tässä vielä pari hyvää linkkiä, joista voit lukea mm. Jyväskylän yliopistosta vaihdossa olevien blogeja, sekä yliopistomme kansainvälisestä toiminnasta täällä Jyväskylässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti