Kansainvälisyys. Tuo sana ei vielä lukiossa omannut juuri minkäänlaista käytännön merkitystä arkielämässäni. Osallistuin ystäväkoulu vierailulle Ruotsiin, ja olin mukana Pietarin matkalla toisen venäjää opiskelevan tytön kanssa, mutta nämäkin visiitit olivat luonteeltaan lomamatkan kaltaisia. Yhtenä vuonna lukiossamme oli vaihto-opiskelija jota haastattelin koulun lehteen, mutta siihen se vuorovaikutus sitten jäikin. Yliopistossa kansainvälisyys on läsnä opiskelijan elämässä heti ensimmäisestä opintovuodesta alkaen. Lähes kaikki oppikirjat ovat englanniksi, kursseilla on usein mukana vaihtareita, ja osa luennoitsijoistakin on kotoisin Suomen ulkopuolelta. Kolmannen vuoden keväälle on opintosuunnitelmiin usein jätetty tilaa suorittaa esimerkiksi muutaman kuukauden vaihto-opiskelu ulkomaisessa yliopistossa. Jyväskylän yliopistolla onkin monia kahdenkeskisiä sopimuksia yliopistojen kanssa ympäri maailmaa, ja lisäksi erilaisten vaihto-ohjelmien, esimerkiksi Nordplussan tai Erasmuksen (lisää tietoa: https://www.jyu.fi/hallintokeskus/koulutuspalvelut/intl/opiskelijalle), kautta voi hakeutua vaihtoon. Itse neuvottelin työharjoittelupaikan Ghentin yliopistosta, jonne lähden ensi kesäksi työskentelemään parissa tutkimusprojektissa. Ja mikäli ajatus maailmalle lähdöstä ahdistaa, niin kansaivälistyä voi toki täälläkin, esimerkiksi hakeutumalla yhteen monista kansainvälisistä maisteri ohjelmistamme, joihin by the way, haku ensi vuonna alkaviin opintoihin alkaa 21.11.2011! (Lisää tietoa: https://www.jyu.fi/en/studywithus tsekkaa esim. poikkitieteellinen Master's Program in Nanoscience). Tässä vielä pari hyvää linkkiä, joista voit lukea mm. Jyväskylän yliopistosta vaihdossa olevien blogeja, sekä yliopistomme kansainvälisestä toiminnasta täällä Jyväskylässä.
perjantai 11. marraskuuta 2011
perjantai 4. marraskuuta 2011
Sapelihammasorava
Päätin vaihteeksi jakaa linkkejä mielenkiintoisista luonnonalan tutkimuksista tätä kautta.
Useissa tiedeblogeissa ja uutisartikkeleissa kerrotaan yleensä hyvin selkeästi ja lyhyesti tuoreista tutkimuksista. Näitä lukemalla voi helposti päästä sisään aiheeseen, eikä tarvitse aina lähteä metsästämään joskus vaikeastikkin saatavilla olevia artikkeleita, jotka saattavat kaiken lisäksi olla hankala lukuisia ja epäselviä, varsinkin jos ei ole tottunut lukemaan tieteellisiä artikkeleita ja etsii vain ns. kevyttä tieteellistä luettavaa. Varsinaisten artikkelien lukeminen kannattaa aina aloittaa lukemalla tiivistelmä, johdatus, sekä lopun keskustelu/yhteenveto osio. Näistä pitäisi selvitä tutkimuksen tarkoitus, tausta ja tulokset lyhyesti. Jos aihe on itselle ihan uusi, kannattaa siihen aluksi tutustua katsaus artikkelien (review) kautta. Nämä ovat joskus melko pinnallisiakin yhteenvetoja tietystä aiheesta, mutta kuitenkin sen verran teoreettisia, että niistä oppii nopeasti perusasiat. Yksi hyvä biologian alan tietokanta artikkelien metsästämiseen on PubMed:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed .Puolestaan hyviä uutisartikkeleja löytyy mm. seuraavilta sivustoilta:
http://www.sciencedaily.com/
http://www.nature.com/news/index.html
http://www.sciencenews.org/
http://www.bbc.co.uk/news/science_and_environment/
http://www.tiede.fi/uutiset
Tässä yksi monista kiinnostavista uutisista science daily- sivustolta:
Ice-Agen "sapelihammas orava" ;) http://www.sciencedaily.com/releases/2011/11/111102161050.htm
Copy Rights of the Ice Age movies and pictures belongs to 20th Century Fox
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)